Elämänilon jäljillä

Hämmästyin: sitähän olen yrittänyt koko ikäni tehdä. Päässä alkoi raksuttaa, mitä muuta kannan mukanani menneestä, mikä vaikuttaa tähän päivään? Niinpä läksin tutkimusmatkalle menneeseen. Syntyi kirja Elämänilon jäljillä: tunne juuresi, vaikuta elämääsi (Basam Books 2022).

Elämääni ovat vahvasti lyöneet leimansa kotikyläni Veneheitto Kainuussa, josta löytyi kaikki tarvittava. Jopa Jumala, joka ajoi polkupyörällä valkoisissa haalareissaan joka arkipäivä kotini ohi kello viisi. Myöhemmin hän tosin paljastui mylläriksi.

Sukuni, erityisesti isäni Arttu ja äitini Aune korostivat, että ”elämää on kovvaa, mutta siinä pärjää, kun tekkee kovasti työtä, kouluttautuu ja nauraa. Ja jos ei oo mittään oikiaa tekemistä, ottaa virkkuukoukun kätteesä.” Tällä motolla vanhempieni sukupolvi rakensi meille hyvinvointivaltion. Isä tosin ei jaksanut elää kauan, koska hän kantoi mukanaan sodan painajaisia sen päättymisenkin jälkeen unissaan. Äitikin kuoli 63-vuotiaana vakavaan sairauteen. Menneestä löytyi siis paljon suruja, mutta myös iloja kuten jokaisen elämään kuuluu.

Etsin tutkimusmatkallani tietoa, voimmeko vaikuttaa elämäniloomme vai olemmeko kohtalomme: perimän ja elinympäristömme, vankeja. Vastaus oli: voimme vaikuttaa. Geenit ovat kuin silmuja, jotka voivat puhjeta tai olla puhkeamatta elämäntavoista ja –olosuhteista riippuen. Sattumallakin voi olla sanottavansa.

Elämänilo on pitkäkestoista tyytyväisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään, voimavara, joka auttaa kantamaan arjessa ja sietämään epävarmuutta ja ongelmia, joita jokaisen elämässä väistämättä tulee vastaan. Tässä kirjan tärkeimmät vinkit:

Tutustu juuriisi. Ajatusmallit ja kipeät kokemukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, jollet tunnista ja käsittele niitä. Tutki omia asenteitasi ja pohdi, voisitko suhtautua vastoinkäymisiin jotenkin toisin. Millä keinolla olet selvinnyt aiemmista vastoinkäymisistä? Voiko nykyisistä seurata myös jotakin hyvää?

Kiinnitä huomio hyvään. Elämäniloa voi oppia esimerkiksi etsimällä tietoisesti asioita, jotka ovat hyvin. Mieti, missä olet tänään onnistunut ja mistä voisit olla kiitollinen. Hyvän tekeminen tuo itsellekin hyvän mielen.

Pidä kiinni rutiineista. Jos suuret koronan ja Ukrainan sodan kaltaiset kriisit, joihin et voi itse vaikuttaa, ahdistavat, pidä kiinni rutiineista. Ne auttavat usein sietämään hallitsematonta ahdistusta. Esimerkiksi liikunta ja luonnossa oleminen rauhoittavat automaattisesti sekä kehoa että mieltä.

Aloita uusi harrastus tai kokeile jotain, mitä et vielä osaa. Jatkuva oppiminen virkistää mieltä.

Huolehdi ihmissuhteista. Toisten onnistumisista iloitseminen tekee hyvää itsellekin. Hymy ja katsekontakti avaavat yhteysportit.

Jokainen tarvitsee omaa aikaa, vaikka perhe tai ystävät olisivat kuinka kivoja.

Ole aktiivinen ja toimi. Älä valita ja odota, että joku muu hoitaa elämän puolestasi. Elämästä voi nauttia kaikenikäisenä.

Menin kerran kesken luentoni jututtamaan mummua, joka kurkki salin käytävään avautuvista ikkunoista. Kehuin hänen porkkananpunaista tukkaansa. Hän sanoi olevansa 95-vuotias ja ottaneensa eka kertaa elämässään väriä hiuksiinsa. Sain ottaa hänestä valokuvankin luentokäyttöön positiivisesta elämänasenteesta. Pari vuotta myöhemmin naisen tytär osallistui sattumalta luennolleni, pyysi puheenvuoron ja sanoi minulle: ”Kiitos, että kehuit äitiäni. Se oli hänen elämänsä tähtihetki.” Äiti oli kirjoittanut asian kalenteriinsa ja kertonut siitä kaikille. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että pieneltäkin tuntuva asia voi lähteä kiertämään ja luoda hyvää.

Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin dosentti