18.11.2025

Takaisin elämään – askel kerrallaan

Henkilö askeltaa hiekkaisella tiellä. Kengänpohja kuvaajaan päin.
Kun puolison kuolema muuttaa kaiken, ei surusta selviäminen tapahdu hetkessä. Jyväskyläläinen Markku Suortamo kertoo, miten hän löysi vähitellen takaisin arkeen – ja kuinka lyhytterapia, liikunta ja selkeä rytmi auttoivat rakentamaan uudenlaista hyvinvointia ja elämäniloa.

Olen 73-vuotias leski Jyväskylästä. Vaimoni menehtyi viisi vuotta sitten monien sairauksien uuvuttamana 60-vuotiaana, ja 37 vuoden mittainen avioliitto päättyi aivan liian varhain.

Kaija oli erinomainen ruuanlaittaja ja minä hyvä tiskaaja. Uudessa elämänvaiheessa molemmat tehtävät piti opetella tekemään itse – ja oppia muutenkin elämään yksin. Surua helpotti ymmärrys siitä, ettei Kaijalla enää ollut kipuja eikä minulla jatkuvaa huolta.

”Elävien pitää elää”, sanoi ystäväni. Pikkuhiljaa aloin hyväksyä tilanteen ja jopa pitämään yksinelämisestä.

Olen luonteeltani sosiaalinen ja mukana yhdistystoiminnassa ja monessa muussa. Perhe, neljä lasta ja viisi lasten lasta, sekä läheiset ystävät ovat minulle tärkeitä.

Pari vuotta Kaijan poismenon jälkeen pohdiskelin elämääni. ”Minulla menee hyvin, vai meneekö?”, kysyin itseltäni. ”Pitäisiköhän kääntyä asiantuntijan puoleen?”

Lyhytterapia voiman lähteenä

Kuin sattumalta törmäsin alkuvuodesta 2023 lyhytterapiaa tarjoavaan henkilöön. Kemiat tuntuivat olevan kohdallaan. Aloitimme vajaan vuoden mittaisen terapiakokonaisuuden.

En ennen terapiaa ollut tiennyt kuinka paljon minulla oli purettavaa mieleni sopukoista: hyviä asioita, murheita, ihmissuhteiden haasteita, tulevaisuuden pohdintaa. Tarvitsin kuuntelijaa, joka kysyi oikeita asioita ja kommentoi niitä minua puhuttelevalla tavalla. Sain terapian avulla kaipaamaani levollisuutta olemukseeni ja elämääni.

Arjen hyvinvoinnista huolehtiminen

Ihmisen arkinen hyvinvointi rakentuu ravinnosta, liikunnasta, levosta ja sosiaalisista suhteista.

Minulla oli onni osallistua vuoden mittaiselle Kilpirauhasliiton kurssille elämäntapojen kohentamiseksi. Kurssilla käytiin läpi kaikkia hyvinvoinnin alueita. Sain tietoa ravintosisällöistä lähtien kaikesta, mitkä elintavoistani olivat kohdallaan, ja mitä piti parantaa.

Liikunta on selvästi kaikkein tärkein itsestä huolenpitämisen muoto. Se luo pohjan jaksamiselle ja henkisille ponnistuksille. Jo 3000 askelta päivässä tuo paljon hyvää. Kuntosali, uiminen ja tanssi ajavat samaa asiaa. Ei tarvitse juosta maratonia pysyäkseen kunnossa.

Olen aamuihminen. Olen aloittanut päivittäiset aamulenkit, noin 3500 askelta ja 45 minuuttia. On kiva kävellä kotikaupungin keskustassa ja seurata sen heräämistä.

Lepo on myös erittäin olennainen asia jaksamiselle. Hyvä sänky, puhdas ilma ja levollinen mieli antavat mahdollisuuden hyvään lepoon. Olen onnekas: nukahdan helposti ja 8–9 tunnin unet parilla varikkokäynnillä luo pohjan päivän askareille. Monilla ei ole yhtä hyvä tilanne – heille suosittelen lämpimästi asiantuntija-apua.

Säännöllinen ja terveellinen ruokailu antaa keholle energian liikkua ja toimia. Ruokarytmi on tärkeä: aamiainen, välipala, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, iltapala. Rytmittyykö Sinun päiväsi tällä tavalla? Kannattaa kirjata ruokailujen kellonajat muutaman päivän ajan – saatat hämmästyä tuloksesta.

Aamiainen on päivän tärkein ateria. Olen jo pitkään aloittanut päiväni runsailla kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä, mikä on auttanut selättämään vuosia vaivanneen kihdin, pitämään terveysarvoni hyvällä tasolla ja kokonaisvaltaisen vointini parempana.

Sosiaaliset suhteet ovat tutkimusten mukaan niin ikään välttämättömiä hyvinvoinnille. Laaja elinpiiri kantaa/kannattelee meitä elämän karikoissa ja vahvistaa ilon hetkissä. Professori Taina Rantanen (JYU) sanoin: ”Ihminen pitää saada ulos asunnostaan”.

Lähde siis liikkeelle ja kutsu ystävä mukaan. Monet yhdistykset, kuten eläkeyhdistykset, järjestävät monipuolista ja edullista toimintaa.

Markku Suortamo, Kouluneuvos

Kouluneuvos Markku Suortamolla on opettajatausta. Hän on toiminut mm. opettajankouluttajana Jyväskylän yliopistossa sekä opetustoimenjohtajana ja rehtorina Jyväskylän kaupungissa. Tällä hetkellä hän on puheenjohtaja Jyvässeudun senioriopettajat ry:ssä sekä Jyväskylän Ikääntyneiden neuvostossa.

Palaa edelliselle sivulle