06.09.2024

Taito pysähtyä

taito pysähtyä, tartu hetkeen, nauti pienistä asioista
Sain tehtäväkseni kirjoittaa blogitekstin siitä, mitä voin nuorena oppia ikääntyvien vinkeistä mielen hyvinvoinnin teemoista. Lähdin tutkailemaan ikäopiston vinkkipankkia ja aika pian huomasin, että vaikka itse olen nuorempaa sukupolvea, on monet vinkit sellaisia, joita olen omassakin arjessa hyödyntänyt. Usein puhutaan, että sukupolvien välillä on kuilu, mutta tässä yhteydessä yhtäläisyyksiä ajatteluun löytyikin runsaasti.

Joukossa oli kuitenkin myös sellaisia vinkkejä, joista voisin itsekin ottaa oppia. Huomasin, että kaikki valitsemani vinkit liittyivät tavalla tai toisella arjen kiireiden keskellä rauhoittumiseen ja suorittamisen vähentämiseen. Aionkin seuraavaksi nostaa esille muutamia vinkkejä ja perustella niiden merkitystä myös nuoremmalle polvelle.

”Rohkeus pysähtyä”

Olen huomannut, että jostain syystä paikoista toiseen siirtymät tulee usein kiirehdittyä, vaikka ajallista painetta ei olisikaan. En oikein tiedä, miksi niin tulee tehtyä. Miksi on niin kiire johonkin, vaikka matkastakin voisi nauttia? Olisi tärkeä taito osata pysähtyä, kuten yllä olevassa vinkissäkin mainitaan. Monesti kiirehtiessä jää huomaamatta kauniita asioita tai hienoja hetkiä, kun ne sujahtavat ohi niin nopeasti. Ehkä rauhallisten iltakävelyiden ohella hetkiin pysähtymistä voisi huomioida paremmin muulloinkin päivän mittaan.

”Sytytä aamulla kynttilä ja nauti kahvikupponen rauhassa ennen työpäivän kiireitä”

Jatkuvasti hektisemmässä maailmassa, jossa muutoksia tapahtuu paljon ja yksilöltä vaaditaan yhä enemmän suoriutumista, olisi tärkeää osata hiljentää tahtia. Olen huomannut, että erityisesti itsenäisesti opiskellessa on monesti jatkuvasti harteilla tunne siitä, että jotakin opiskeluun liittyvää pitäisi olla tekemässä ja suorittamassa. Tunne nousee pintaan aamulla jo aamupalan yhteydessä ”Pitää syödä aamupala nopeasti, jotta saan suoritettua päivän opiskelut”. Entä, jos aamupalaan käyttäisi hiukan enemmän aikaa kynttilän ääressä? Kuinka aamun rauhoittumishetki vaikuttaisi mielialaan ja päivän kulkuun? Olen huomannut, että usein pään sisällä luotu kiire ei olekaan totta. Asiat listattua voi huomata, että eihän sitä tekemistä nyt niin paljoa ollutkaan.

”Tee yksi asia kerrallaan, se riittää.”

Someaikana nuoruuttaan eläneenä voin sanoa, että multitaskaus eli monen asian tekeminen samanaikaisesti on tullut vähän liiankin tutuksi. Olen huomannut, että monen asian päällekkäinen tekeminen vähentää niiden merkitystä yksittäisenä askareena ja huonontaa tekemisen laatua, kun keskittyminen on monessa asiassa yhtä aikaa. Tämän vinkin luettuani päätin, että yritän kiinnittää enemmän huomiota siihen, että teen asioita myös yksi kerrallaan, niin että pystyn nauttimaan kunkin yksittäisen askareen maaliin saattamisesta täysin rinnoin. Monta rautaa ei tarvitse olla jatkuvasti tulessa. Aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisalan mukaan monen asian yhtä aikaa tekeminen kuormittaa aivoja ja lisää väsymystä sekä virheiden määrää. Ei siis ole aivan yhdentekevää, kuinka ylivirittyneessä tilassa aivojamme jatkuvasti pidämme.

Lauantaisin: Lämpöä, läheisyyttä, lepoa!”

Yllä olevan vinkin valitsin, koska siitä kumpuaa armollisuus. Jospa jokainen meistä antaisikin itselleen edes yhden päivän viikosta, jonka pyhittäisi palautumiselle ja levolle. Eikö kuulostaisikin tervetulleelta? Onko kaikki suunnitellut asiat pakko hoitaa juuri nyt? Voisiko jotakin asioita hoitaa yhteistyöllä tai jättää myöhemmäksi?

”Kun elämä on suloista, sano KIITOS ja nauti. Kun elämä on karvasta, sano KIITOS ja opi.”

Tämän vinkin halusin nostaa vielä esille, koska se puhuttelee minua. Olen itse pohtinut, että ihminen on luonteeltaan loppujen lopuksi aika tyytymätön. Mikään ei riitä, aina pitäisi olla jotakin enemmän. Talvella toivotaan, että olisi kesä ja kesällä toivotaan, että olisi talvi. Kuinka nurinkurista onkaan, miten hankalaa voi olla nauttia hetkestä juuri nyt ja olla kiitollinen siitä, mitä elämässä on sillä hetkellä. Kyky nauttia hetkestä on yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin. Lisäksi kiitollisuuden harjoittaminen lisää muun muassa subjektiivista onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä. Oman hyvinvointimme kannalta on siis tärkeää pohtia omaa suhtautumistamme elämään.

Aasinsiltana elämän karvaisiin puoliin, oma isomummonikin tapasi sanoa ”Eteenpäin elävän mieli”, jolla hän tarkoitti, ettei kannata jäädä liiaksi murehtimaan vaan suunnata katse tulevaan. Joskus voi olla hankalaa hyväksyä oman elämänsä haasteita ja muutoksia. Sen sijaan, että hankalaan tilanteeseen jäisi rypemään voisi siitä yrittää poimia mukaansa voimavaroja ja oppeja. Mitä voisin ottaa mukaan tästä hankalasta hetkestä elämässäni? Mitä voisin siitä oppia?

Lopuksi

Jo aivoterveytemme takia meidän tulisi osata vähentää monen asian yhtäaikaista tekemistä ja keskittyä rauhassa yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka yhteiskuntamme on monella tapaa suorituskeskeinen, tulisi arjen keskellä osata rauhoittua ja pysähtyä, sillä ympärillämme on niin paljon kauniita asioita, joiden ihastelemisesta saamme voimaa. Lohdullista on, että rauhallisempaa elämäntapaa voi opetella. Ikääntyvien vinkeistä nousee esille rauha, kiitollisuus, lämpö ja tyyneys sekä ennen kaikkea taito pysähtyä hetkeen. Siitä voimme kaikki ammentaa oppia arkeemme.

Kirjoittaja: Silja Kemppainen, 23-vuotias sosiaalipsykologian opiskelija Itä-Suomen yliopistosta, ikäinstituutin asiantuntijaharjoittelija

Lähteet:

  • Järvinen, V. 2020. Muisti 1/20 Tutkittua.
  • Smith, J. L. (2017). IMPACT OF PRESENT-ORIENTED SAVORING ON OLDER ADULTS’ PSYCHOLOGICAL WELL-BEING. Innovation in Aging1(suppl_1), 877–877.
  • Cunha, L. F., Pellanda, L. C., & Reppold, C. T. (2019). Positive psychology and gratitude interventions: A randomized clinical trial. Frontiers in psychology10, 430258.

 

***************************************************************************************

Ikäopiston vinkkipankissa on jo lähes 300 iäkkäiden jakamaa vinkkiä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutustu vinkkeihin ja jätä oma vinkkisi nimettömästi  tästä linkistä. 

Palaa edelliselle sivulle